Tammikuun viiminen viikko

Rahatilanteen ollessa vielä helmikuun loppuun asti melko olematon niin päätin jättää tuon keikan välistä mistä puhuin viime postauksessa. Eikä se mua mitenkään harmitakkaan, kun en lippuakaan ollut ostanut. Sen tilalle sovittiin tapaaminen tuon mun ehkä tulevan hoitohevosen kanssa ja siis Littoisiin Hannulan tallille menen tuolloin lauantaina keskipäivällä. Ootan jo iha kauheesti hevosen tapaamista, ja tietty omistajankin. :D Facebookattu ollaan jonkin verran ja vaikuttaa tosi mukavalta tyypiltä, niin kuin hevonenkin.

Hevonen on siis lv-ruuna, mutta ei ole ikinä juossut raveissa. Mario Nova nimeltään.
http://www.sukuposti.net/hevoset/82553

Semmonen ihanan kuulonen 20 vuotias herra joka kylläkin palailee nyt sairaslomalta ja sairastaa cushingin tautia.



Ei mun elämä viime postauksen jälkeen oo tästä mihinkään muuten muuttunut. :D

Otinpa hyllyn perältä mun hevoskamat ja tuli aika nostalginen olo niitä kattellessa, tuli ne kunnon ponipoika-päivät mieleen ja toivottavasti ne nyt palautuis taas, ees pieni muotoisesti.
Toisista kevät hansikkaista puuttuu pari, mut eiköhän sen kerkee kesäks ettiä. Suurempi menetys on se et mulla ei ole minkäänlaisia talvihansikkaita jotka kelpais tallille ja olis tarpeeks lämpimät, mutta mä tutkin pikasesti ja ainakin Horzelta löytyy halvalla semmosia.
Toinen suuri menetys on et mun parhaimmissa tallisaappaissa on 2cm kokoinen reikä melko alhaalla nilkassa. Ja uudet tuollaiset maksaa noin 30-50 euroa, hitto. Toivon pärjääväni noilla ja ostavani sitten kesäksi uudet.

**

Olin maanantain ja tiistain äidillä ja oli ihan mukavaa. Datailin jonkin verran, järjestelin vähän tavaroita ja etin mun kirjoja luokkahuoneista. Yritin myös ettiä mun luistimia, mutta väärästä paikasta, kotiin kun pääsin niin muistu mieleen missä ne viimeksi näin.
Sain myös paljon ruokaa äidiltä, jeeij, ei tartte hetkeen ite ostella mitään. Ja vaikka pyysin vain 2,50 euroa bussirahaa niin äiti ihan omasta tahdosta tunki käteen 20 euroa. Iso kiitos siitä hänelle, ei raha koskaan pahitteeks oo yksin asuvalle työttömälle.

Ei kai tällä kertaa muuta, piti vaan tulla hehkuttamaan tuota hevosta, toivottavasti on yhtä kiva kuin miltä kuulostaakin.